Baltské výpůjčky v sámštině

Title: Baltské výpůjčky v sámštině
Variant title:
  • Loanwords of Baltic origin in Saami
Source document: Linguistica Brunensia. 2011, vol. 59, iss. 1-2, pp. [61]-71
Extent
[61]-71
  • ISSN
    1803-7410 (print)
    2336-4440 (online)
Type: Article
Language
License: Not specified license
 

Notice: These citations are automatically created and might not follow citation rules properly.

Abstract(s)
In the present article we summarize and evaluate both identified and hypothetical lexemes of Baltic origin in Saami, in a broader context of Fenno-Saamic and Fenno-Volgaic relations. Our conclusion is that c. 8 lexical correspondences between Baltic and Saamic from c. 40 Balto-Fenno- Saamic comparisons are without the Balto-Fennic counterparts. It means, it is probable that ancestors of Balts and ancestors of Saami were in a direct contact at least briefly. The contact territory could be sought in the south basin of the Finnish Bay and the river Neva.
Note
Tato studie vznikla pod záštitou Centra pro interdisciplinární výzkum starých jazyků a starších fází moderních jazyků (MSM 0021622435) na Masarykově univerzitě v Brně a díky grantu GAAV, č. IAA901640805.
References
[1] Abaev, Vasilij I. 1973. Istoriko-ėtimologičeskij slovaŕ russkogo jazyka, II. Leningrad: Nauka.

[2] Aikio, Ante 2006: On Germanic-Saami contacts and Saami prehistory. In: Journal de la Société Finno-Ougrienne 91., 9 – 55.

[3] Aikio, Ante 2009: The Saami loanwords in Finnish and Karelian: Academic disseration (dostupné z: http://cc.oulu.fi/~anaikio/slw.pdf).

[4] Álgu – Saamelaiskielten etymologinen tietokanta (dostupné z: http://kaino.kotus.fi/algu/)

[5] Collinder, Björn. 1960. Comparative Grammar of the Uralic Languages. Stockholm: Almqvist & Wiksell.

[6] Hajdú, Peter. 1962. Finnugor népek és nyelvek. Budapest: Gondolat – citováno podle ruského překladu E. xelimského: Xajdu, Peter. 1985. Uraľskie jazyki i narody. Moskva: Progress.

[7] Häkkinen, Jaakko 2010: Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (osa 2): Helsingin yliopisto. (dostupné z: http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf)

[8] Itkonen, Erkki 1961: Suomalais-ugrilaisen kielen- ja historiantutkimuksen alalta. Helsinki.

[9] Kallio, Petri 2009: Stratigraphy of Indo-European loanwords in Saami. – Tiina Äikäs (ed.): Máttut – máddagat: The Roots of Saami Ethnicities, Societies and Spaces/Places, s. 30-45. Giellagas-instituutin julkaisut 12. Oulu: Giellagas-instituutti. (dostupné z: http://www.mv.helsinki.fi/home/petkalli/mattut.pdf)

[10] Koivulehto, Jorma 2006: Wie alt sind die Kontakte zwischen Finnisch-Ugrisch und Balto-Slavisch? In: Nuorluoto, Juhani (ed.): The Slavicization of the Russian North. Mechanisms and Chronology. Helsinki: Slavica Helsingiensia 27, s. 179‒196.

[11] Korhonen, Mikko 1981: Johdatus lapin kielen historiaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

[12] LEW = Fraenkel, Ernst 1962, 1965: Litauisches Etymologisches Wörterbuch I – II. Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht.

[13] Novotná, Petra & Blažek, Václav. 2007. Glottochronology and its application to the Balto-Slavic languages (I). Baltistica 42/2, 185-210; (II) Baltistica 42/3, 2007, 323-346.

[14] OFUJ Osnovy finno-ugorskogo jazykoznanija I, ed. by Károly Rédei, Vasilij I. Lytkin et al. Moskva: Nauka 1974.

[15] Pokorny, Julius. 1959. Indogermanisches etymologisches Wörterbuch. Bern-München: Francke.

[16] Saarikivi, Janne 2004: Über die samischen Substratennamen in Finnland und Russland. Finnisch-Ugrische Forschungen 58, Helsinki, 162–234.

[17] Sammallahti, Pekka 1984: Saamelaisten esihistoriallinen tausta kielitieteen valossa. In: J. Gallén (ed.): Suomen väestön esihistorialliset juuret. Tvärminnen symposiumi 17.–19.1. 1980. Helsinki (= Bidrag till Kännedom av Finlands Natur och Folk 131), 137-156.

[18] Sammallahti, Pekka. 1998: The Saami Languages. An Introduction. Kárášjohka: Davvi Girji.

[19] Sammallahti, Pekka 1999: Saamen kielen ja saamelaisten alkuperästä. In: Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. Finska Vetenskaps-Societeten, s. 70–90.

[20] Smoczyński, Wojciech. 2007. Słownik etymologiczny języka litewskiego. Wilno: Uniwersytet Wileński.

[21] SSA = Itkonen, Erkki – Kulonen, Ulla-Maija (ed.) 1992–1995: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1–3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

[22] Tacitus, Cornelius Publius. 1909. Germanie, z latiny přeložil Rudolf Schenk. Praha: Otto.

[23] Thomsen, Vilhelm 1890: Beröringer mellem de finske og de baltiske (litauisk-lettiske) Sprog. En sproghistorisk Undersøgelse. Kobenhavn.

[24] Toporov, Vladimir N. 1980. Prusskij jazyk, III. Moskva: Nauka.

[25] UEW Uralisches etymologisches Wörterbuch, ed. Károly Rédei. Budapest: Kiadó 1986-1988.

[26] Vanagas, Aleksandras. 1980. Maksimaľnyj areal baltijskoj gidronimii i problema proisxoždenija baltov. In: Ėtnografičeskie i lingvističeskie aspekty ėtničeskoj istorii baltijskix narodov. Riga: Zinatne, 119-123.

[27] YSS = Lehtiranta, Juhani. 2001. Yhteissaamelainen sanasto. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.