Title: Baltské výpůjčky v sámštině
Variant title
Loanwords of Baltic origin in Saami
Source document: Linguistica Brunensia. 2011, vol. 59, iss. 1-2, pp. [61]-71
Extent
[61]-71
-
ISSN1803-7410 (print)2336-4440 (online)
Stable URL (handle): https://hdl.handle.net/11222.digilib/115171
Type: Article
Language
Czech
License: Not specified license
Abstract(s)
In the present article we summarize and evaluate both identified and hypothetical lexemes of Baltic origin in Saami, in a broader context of Fenno-Saamic and Fenno-Volgaic relations. Our conclusion is that c. 8 lexical correspondences between Baltic and Saamic from c. 40 Balto-Fenno- Saamic comparisons are without the Balto-Fennic counterparts. It means, it is probable that ancestors of Balts and ancestors of Saami were in a direct contact at least briefly. The contact territory could be sought in the south basin of the Finnish Bay and the river Neva.
Note
- Tato studie vznikla pod záštitou Centra pro interdisciplinární výzkum starých jazyků a starších fází moderních jazyků (MSM 0021622435) na Masarykově univerzitě v Brně a díky grantu GAAV, č. IAA901640805.
References
[1] Abaev, Vasilij I. 1973. Istoriko-ėtimologičeskij slovaŕ russkogo jazyka, II. Leningrad: Nauka.
[2] Aikio, Ante 2006: On Germanic-Saami contacts and Saami prehistory. In: Journal de la Société Finno-Ougrienne 91., 9 – 55.
[3] Aikio, Ante 2009: The Saami loanwords in Finnish and Karelian: Academic disseration (dostupné z: http://cc.oulu.fi/~anaikio/slw.pdf).
[4] Álgu – Saamelaiskielten etymologinen tietokanta (dostupné z: http://kaino.kotus.fi/algu/)
[5] Collinder, Björn. 1960. Comparative Grammar of the Uralic Languages. Stockholm: Almqvist & Wiksell.
[6] Hajdú, Peter. 1962. Finnugor népek és nyelvek. Budapest: Gondolat – citováno podle ruského překladu E. xelimského: Xajdu, Peter. 1985. Uraľskie jazyki i narody. Moskva: Progress.
[7] Häkkinen, Jaakko 2010: Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (osa 2): Helsingin yliopisto. (dostupné z: http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf)
[8] Itkonen, Erkki 1961: Suomalais-ugrilaisen kielen- ja historiantutkimuksen alalta. Helsinki.
[9] Kallio, Petri 2009: Stratigraphy of Indo-European loanwords in Saami. – Tiina Äikäs (ed.): Máttut – máddagat: The Roots of Saami Ethnicities, Societies and Spaces/Places, s. 30-45. Giellagas-instituutin julkaisut 12. Oulu: Giellagas-instituutti. (dostupné z: http://www.mv.helsinki.fi/home/petkalli/mattut.pdf)
[10] Koivulehto, Jorma 2006: Wie alt sind die Kontakte zwischen Finnisch-Ugrisch und Balto-Slavisch? In: Nuorluoto, Juhani (ed.): The Slavicization of the Russian North. Mechanisms and Chronology. Helsinki: Slavica Helsingiensia 27, s. 179‒196.
[11] Korhonen, Mikko 1981: Johdatus lapin kielen historiaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
[12] LEW = Fraenkel, Ernst 1962, 1965: Litauisches Etymologisches Wörterbuch I – II. Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht.
[13] Novotná, Petra & Blažek, Václav. 2007. Glottochronology and its application to the Balto-Slavic languages (I). Baltistica 42/2, 185-210; (II) Baltistica 42/3, 2007, 323-346.
[14] OFUJ Osnovy finno-ugorskogo jazykoznanija I, ed. by Károly Rédei, Vasilij I. Lytkin et al. Moskva: Nauka 1974.
[15] Pokorny, Julius. 1959. Indogermanisches etymologisches Wörterbuch. Bern-München: Francke.
[16] Saarikivi, Janne 2004: Über die samischen Substratennamen in Finnland und Russland. Finnisch-Ugrische Forschungen 58, Helsinki, 162–234.
[17] Sammallahti, Pekka 1984: Saamelaisten esihistoriallinen tausta kielitieteen valossa. In: J. Gallén (ed.): Suomen väestön esihistorialliset juuret. Tvärminnen symposiumi 17.–19.1. 1980. Helsinki (= Bidrag till Kännedom av Finlands Natur och Folk 131), 137-156.
[18] Sammallahti, Pekka. 1998: The Saami Languages. An Introduction. Kárášjohka: Davvi Girji.
[19] Sammallahti, Pekka 1999: Saamen kielen ja saamelaisten alkuperästä. In: Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. Finska Vetenskaps-Societeten, s. 70–90.
[20] Smoczyński, Wojciech. 2007. Słownik etymologiczny języka litewskiego. Wilno: Uniwersytet Wileński.
[21] SSA = Itkonen, Erkki – Kulonen, Ulla-Maija (ed.) 1992–1995: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1–3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
[22] Tacitus, Cornelius Publius. 1909. Germanie, z latiny přeložil Rudolf Schenk. Praha: Otto.
[23] Thomsen, Vilhelm 1890: Beröringer mellem de finske og de baltiske (litauisk-lettiske) Sprog. En sproghistorisk Undersøgelse. Kobenhavn.
[24] Toporov, Vladimir N. 1980. Prusskij jazyk, III. Moskva: Nauka.
[25] UEW Uralisches etymologisches Wörterbuch, ed. Károly Rédei. Budapest: Kiadó 1986-1988.
[26] Vanagas, Aleksandras. 1980. Maksimaľnyj areal baltijskoj gidronimii i problema proisxoždenija baltov. In: Ėtnografičeskie i lingvističeskie aspekty ėtničeskoj istorii baltijskix narodov. Riga: Zinatne, 119-123.
[27] YSS = Lehtiranta, Juhani. 2001. Yhteissaamelainen sanasto. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
[2] Aikio, Ante 2006: On Germanic-Saami contacts and Saami prehistory. In: Journal de la Société Finno-Ougrienne 91., 9 – 55.
[3] Aikio, Ante 2009: The Saami loanwords in Finnish and Karelian: Academic disseration (dostupné z: http://cc.oulu.fi/~anaikio/slw.pdf).
[4] Álgu – Saamelaiskielten etymologinen tietokanta (dostupné z: http://kaino.kotus.fi/algu/)
[5] Collinder, Björn. 1960. Comparative Grammar of the Uralic Languages. Stockholm: Almqvist & Wiksell.
[6] Hajdú, Peter. 1962. Finnugor népek és nyelvek. Budapest: Gondolat – citováno podle ruského překladu E. xelimského: Xajdu, Peter. 1985. Uraľskie jazyki i narody. Moskva: Progress.
[7] Häkkinen, Jaakko 2010: Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (osa 2): Helsingin yliopisto. (dostupné z: http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf)
[8] Itkonen, Erkki 1961: Suomalais-ugrilaisen kielen- ja historiantutkimuksen alalta. Helsinki.
[9] Kallio, Petri 2009: Stratigraphy of Indo-European loanwords in Saami. – Tiina Äikäs (ed.): Máttut – máddagat: The Roots of Saami Ethnicities, Societies and Spaces/Places, s. 30-45. Giellagas-instituutin julkaisut 12. Oulu: Giellagas-instituutti. (dostupné z: http://www.mv.helsinki.fi/home/petkalli/mattut.pdf)
[10] Koivulehto, Jorma 2006: Wie alt sind die Kontakte zwischen Finnisch-Ugrisch und Balto-Slavisch? In: Nuorluoto, Juhani (ed.): The Slavicization of the Russian North. Mechanisms and Chronology. Helsinki: Slavica Helsingiensia 27, s. 179‒196.
[11] Korhonen, Mikko 1981: Johdatus lapin kielen historiaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
[12] LEW = Fraenkel, Ernst 1962, 1965: Litauisches Etymologisches Wörterbuch I – II. Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht.
[13] Novotná, Petra & Blažek, Václav. 2007. Glottochronology and its application to the Balto-Slavic languages (I). Baltistica 42/2, 185-210; (II) Baltistica 42/3, 2007, 323-346.
[14] OFUJ Osnovy finno-ugorskogo jazykoznanija I, ed. by Károly Rédei, Vasilij I. Lytkin et al. Moskva: Nauka 1974.
[15] Pokorny, Julius. 1959. Indogermanisches etymologisches Wörterbuch. Bern-München: Francke.
[16] Saarikivi, Janne 2004: Über die samischen Substratennamen in Finnland und Russland. Finnisch-Ugrische Forschungen 58, Helsinki, 162–234.
[17] Sammallahti, Pekka 1984: Saamelaisten esihistoriallinen tausta kielitieteen valossa. In: J. Gallén (ed.): Suomen väestön esihistorialliset juuret. Tvärminnen symposiumi 17.–19.1. 1980. Helsinki (= Bidrag till Kännedom av Finlands Natur och Folk 131), 137-156.
[18] Sammallahti, Pekka. 1998: The Saami Languages. An Introduction. Kárášjohka: Davvi Girji.
[19] Sammallahti, Pekka 1999: Saamen kielen ja saamelaisten alkuperästä. In: Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. Finska Vetenskaps-Societeten, s. 70–90.
[20] Smoczyński, Wojciech. 2007. Słownik etymologiczny języka litewskiego. Wilno: Uniwersytet Wileński.
[21] SSA = Itkonen, Erkki – Kulonen, Ulla-Maija (ed.) 1992–1995: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1–3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
[22] Tacitus, Cornelius Publius. 1909. Germanie, z latiny přeložil Rudolf Schenk. Praha: Otto.
[23] Thomsen, Vilhelm 1890: Beröringer mellem de finske og de baltiske (litauisk-lettiske) Sprog. En sproghistorisk Undersøgelse. Kobenhavn.
[24] Toporov, Vladimir N. 1980. Prusskij jazyk, III. Moskva: Nauka.
[25] UEW Uralisches etymologisches Wörterbuch, ed. Károly Rédei. Budapest: Kiadó 1986-1988.
[26] Vanagas, Aleksandras. 1980. Maksimaľnyj areal baltijskoj gidronimii i problema proisxoždenija baltov. In: Ėtnografičeskie i lingvističeskie aspekty ėtničeskoj istorii baltijskix narodov. Riga: Zinatne, 119-123.
[27] YSS = Lehtiranta, Juhani. 2001. Yhteissaamelainen sanasto. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.